KUVIOVIILUTUS ELI INTARSIA

Arvokkaiden, visuaalisesti jännittävien puulajien istuttaminen toisen puulajin päälle on
ehkä vanhimpia puunkoristelumuotoja. Jo n. 2000 vuotta eKr. egyptiläiset valmistivat
erilaisista puukerroksista arkkuja. Varsinaisesti tällä käsityömuodolla on ajateltu olevan juurensa idässä; Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. Työ tapahtui talttamaisella työkalulla, jossa oli pitkä varsi joka tuettiin olkapäähän. Taltalla työstettiin ura umpipuuhun, johon sitten sovitettiin pala jotain muuta puuta. Pieniä esineitä, kuten korulippaita ja arkkuja tuotiin idästä länteen, kunnes intarsiatyötaito levisi Italian kautta Saksaan, Hollantiin ja Englantiin.

Eurooppalaiset käyttivät 1400- ja 1500-luvulla myös puun lisäksi muita materiaaleja, norsunluuta, simpukoita, arvokkaita metalleja ja jalokiviä puuesineiden upotuskoristelussa. Erityisesti Pohjois-Italian luostareissa tämä työtapa oli käytössä. Ensimmäinen intarsiakoulu perustettiin Italiaan 1500-luvulla. Perustajana oli Francesco di Giovanni di Matteo.

Samoihin aikoihin keksittiin myös lehtisaha, joka helpotti työskentelyä huomattavasti. Viiluja voitiin laittaa päällekkäin ja sahata samanaikaisesti monta kuviota. Suosittuja aiheita olivat vapaasti kaartelevat linjat, runsaskuvioiset kukat, nauhat ja köynnökset. 1700- luvun lopulla huonekalujen pinnat olivat täynnä monimutkaisia, rönsyileviä kuvioita ja niin jatkui aina 1800- luvulle asti kunnes tämä käsityömuoto kulutti itsensä loppuun. Tämän aikakauden mestareita olivat mm. ranskalaiset André - Charles Boulle (1642-1732) ja Jean- Henri Riesener (1734-1806) sekä saksalainen David Röntgen (1743-1807).

Pohjoismaissa intarsiakoristelu on ollut suosituinta Ruotsissa ja Tanskassa. 1700-luvulla Georg Haupt ja Carl Petter Dalström sekä myöhemmin Carl Malmsten (1888- 1972) koristelivat huonekaluja intarsiatekniikoilla. Tukholman keskustassa sijaitsevassa Carl Malmsten Verkstadsskolanissa on tänäkin päivänä käytössä Malmstenin opit ja muotokieli. Suomeen käsityömuoto on tullut Ruotsin kautta. Jugend- ajan huonekalutuotannossa esimerkiksi Eliel Saarinen suosi hillittyjä upotuskoristeluja. Joitain Saarisen malleja valmistaa tänäkin päivänä Tetrimäki Furniture Vision Vehmersalmella.